Vastamaalattua
Nuorta maalaustaidetta esittelevään ryhmänäyttelyyn Vastamaalattua –Freshly Painted on kutsuttu pääasiassa Suomessa asuvia ja työskenteleviä kuvataiteilijoita, joiden päätekniikkana on maalaus. Mukana ovat Emma Ainala, Milla Aska, Siiri Haarla, Taru Happonen, Karoliina Hellberg, Kaisa Huotari, Juliana Hyrri, Annamaari Hyttinen, Eveliina Hämäläinen, Essi Kuokkanen, Raana Lehtinen, Eeva Lietonen, Emma Luukkala, Iisa Maaranen, Elin Odentia (Ruotsi), Melina Paakkonen, Sirkku Rosi, Kerttu Saali, Johanna Saikkonen, Riikka Sormunen, Astrid Strömberg ja Ebba Svensson (Ruotsi).
Tältä tähdeltä
Galleria Saskia, Tampere, 1.11 – 19.11.2025
Elämmekö kaikki samalla tähdellä vai kukin omallamme? Elämä on pientä, kun muistaa, että meidän tähtemme on vain yksi maailmankaikkeuden lukemattomista tähdistä.
Elämä on surullista, jos ajattelee asuttavansa omaa tähteään yksin, kun huolimatta erilaisista kokemuksistamme, elämme samassa maailmassa. Ei ole sinun todellisuuttasi ja minun todellisuuttani. On vain yksi todellisuus, joka valottuu meille vähän eri tavoin.
Olen liikkunut maalauksissani eri aikakausien välillä: olen maalannut esikristillisiä enkeleitä, faaraoperheen ja luolakalan. Minua on kiinnostanut kaikissa niissä kuvitella värien merkityksiä. Olen yrittänyt irrottautua Newtonilaisesta värikäsityksestä eli spektristä värisuhteiden pohjana. Sen sijaan pohdin, miten ihmiset ymmärsivät värin ennen valistusta, tai mitä väri merkitsee muille lajeille, mitä väri merkitsee niille, jotka eivät sitä näe?
Enkelit maalauksissani ovat ihmisen kuvia ja maalauksen ideoita. Enkelin idea on kuvata jotain, joka nimenomaan ei ole ihminen, mutta taidehistoriassa enkeli on ottanut ihmisen ulkomuodon. Miten enkeli voi kuvata jotain epäinhimillistä ihmisen ruumiissa? Enkelin kuva on ilmestymisen kuva. Maalaus niin kuin enkelikin on eräänlainen ilmestys.
Ajattelen, että maalaukseni ovat jonkinlaisia kuvaesseitä, yrityksiä hahmottaa ja kuvata jokin ilmiö, jolla ei ole hahmoa ennen tuota yritystä. Siksi maalauksillani ei ole tiettyä aihetta tai yhteistä tyylilajia. Yhteyteni kuolevaisuuden teemaan on siinä, että elämä ja maalaus ovat samalla lailla hyppyjä tyhjyyteen, tältä tähdeltä.
15.10.2025
Siiri Haarla
Kuolevainen-ryhmänäyttely
1.10.2025
Avaan sivun kuin kämmenen,
viiltelen siveltimen kärjellä
ääriviivoja liekeille
tämä saattaa olla lähimpänä ikinä
sitä mitä kutsutaan minuksi
vaikka mistäpä minä tietäisin
mitä tarkoittavat värit, joissa on kaikkea
eivätkä silti näytä miltään
suljen oven kuin silmät, jotka
ajattelevat yötä, jolloin
pidätät silmiäsi, Orfeusta
matkalla manalasta ---
--- juuri ennen aamua
Syttyy lasi, sulkeutuu kello,
Ja äkkiä katkeaa puiden jalat.
(Öljyväreillä kankaalle maalattu täysin subjektiivinen teoria maalauksesta ja minuudesta. 200x200cm)
Sirkka Arte Biennale
Artists: Petri Ala-Maunus, Siiri Haarla, Kaija Hinkula, Hanna Kanto, Eemil Karila, Aaron Aryadharma Matheson, Elina Merenmies, Eeva Peura, Harri Puro, Raisa Raekallio, Sirkku Rosi, Kati Ruohomäki, Alina Sinivaara, Camilla Vuorenmaa
Art Experts: Christian Ehrentraut, Senior Director of Galerie EIGEN + ART Leipzig/Berlin
Saara Hacklin, Chief Curator of Collections at the Museum of Contemporary Art Kiasma, Helsinki
Sanna Lipponen, Art Critic
Director / curator: Misha del Val
Iris Germanica
Galerie Toolbox, Koloniestrasse 120, Berlin
24.2-23.3 2024 We-Sa 15-19
Opening 23 February 2024 19-21 PM
Iris Germanica, a plain flower seen all over Europe
Iris Germanica is Goddess of Everything
Iris Germanica is my sad song of time passing by
I think my painting as a living organism. In the beginning there is a seed of idea, something that bothers me and wants to see the light. First painting is a sprout, second is a leaf, third is maybe a flower and ten paintings makes a body.
I'd say: I paint for pleasure, pleasure of the recognition: that's what it's meant to be!
I'd hope: there are seeds of all seen sprinkled on you!
In my painting I'm guided by association and desire. I want to paint something that I yet never saw, but still when seeing it feels obvious. This feeling of recognition is what declares painting ready.
I moved to Berlin ten years ago, and while painting these paintings I also relived that time, time that made life permanently dichotomous, it goes on two tracks.
Iris Germanica is fragmented saga about time, loss, immigration, nation, myth, botanic, cities and evolution. Some parts were lost, some altered, its old but not original. It's sincere but not true.
Siiri Haarlan moraali Painting on wall, 2024, n 5x10m
Claws and Connections – all the world senses
26 January - 25 February 2024
Artistic research exhibition at the University of the Arts Helsinki